Onnellisuutta. Vaikka olen (ollut?) peruspositiivinen
ihminen, olen viimeaikoina (vuosia!) huomannut ahdistuvani asioista. En löydä
ulospääsyä ja todellinen onnellisuus on hakusessa. Ymmärrän, etten halua olla
kokoajan hullun onnellinen. Jatkuva happy-happy-joy-joy-paahtaminen ei toimi, kai sen kaikki tietää. Ei toimi ainakaan
minulla. Ymmärrän, että elämässä on ylä- ja alamäkiä, mutta se, mitä haluan
nykyisestä muuttaa, on oma suhtautumiseni vastoinkäymisiin. Oli se sitten iso
tai pieni vastoinkäyminen, elämä jatkuu, yleensä. Murehtiminen ei lisää kenenkään
hyvinvointia. Siitä haluan pois.
Terveyttä. Terveyteen liitän liikkumisen, ruuan ja levon.
Pohdin aluksi, josko blogista tulisi vain treeniblogi, mutta sitten tajusin sen
olevan liian yksipuoleinen. Toisaalta monissa treeniblogeissa käsitellään
aiheita laidasta laitaan, joten ehkä se ei olisi rajoittanut tajunnanvirtaani.
Halusin kuitenkin katsella elämää laajemmin, rajoitteetta, joten tästä ei
tullut treeniblogi vaan päiväkirja- elämäntapa-, hyvinvointi-, haaste-, treeni-
ja ruokablogin ristisiitos. Tippaleipäblogi? Kutsu vaikka kukkaseksi. Ei nimi blogia pahenna, vai kuinka?
Hyvää oloa. Rauhaa, stressittömyyttä pienempää
stressiä, sisäistä ja ulkoista hyvinvointia. Kyllä sen sitten tietää. Sen takia
mitään yksittäistä tarkkaa tavoitetta en pystykään asettamaan, kun se on se oikea fiilis, joka ratkaisee. Se oikea
fiilis, jota ei saa syömällä napansa täyteen herkkuja tai olemalla liikkumatta,
varsinkaan ulkoilmassa. Eikä nyt tarkoita mitään askeesia, vaan kaikin puolin kestävällä pohjalla olevaa hyvää oloa. Haluan tehdä asioita, joista nautin ja nauttia asioista,
joita teen. Oho, tulipa aforismi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti